Mitä tarkoittaa miljöösuojeltu puutaloalue?

Rakennusyrittäjä selittää kaupungin rakennuslautakunnan myöntämää katon korottamislupaa siten että tämä on miljöösuojeltualue ( Lonttisten puutaloalue) ja kaikki korjausmetelmät ovat sallittuja.

Vuotavan katon voi korjata kyllä korottamattakin, sanoi vanha peltiseppä. Miksi into kuistin vanhojen koristeikkunoiden poistaminen ja korvaaminen moderneilla ikkunoilla on niin kovin tärkeää? Miten se liittyy mahdolliseen homekasvustoon rakenteissa. Jos rakenteissa on hometta, niin se täytyy toki paikallistaa ja korjata asia, mutta sitä ei saisi käyttää konstina suojeluintoisen ihmisen häätämiseksi alakerran asunnosta. Ikkunat ovat olleet lailliset yli satavuotta, miten niistä nyt äkkiä on tullut laittomia?

Rakennusmestarin mukaan hän puoltaa katon korottamista vain ja ainoastaan rakennusteknisistä syistä. Hän ei ota kantaa mahdolliseen saunarakennukseen kuistin yläkerran osaan. En ole kovin hyvin perehtynyt näihin Turun rakennuslautakunnan määritelmiin laittomuuksista tai laillisuuksista.

Olen vahvasti sitä mieltä että mahdolliset homevauriot on korjattava, sitä ei kukaan järkevä ihminen vastusta.

Mistähän löytyisi korvaava asunto suojellulta puutaloalueelta. Lonttinen on miljöösuojeltu puutaloalue. Miten sen suojelu eroaa kokonaan suojellun puutaloalueen suojelusta?

Maallikot määrittävät ihmisen hulluutta

Minua on aina hieman arveluttanut ihmisten taipumus pistää hullun kirjoihin kanssaihmisiään. Huhu leviää, ihmisillä on taipumus uskoa ihan välinpitämättömyyttään ja mukavuudenhalussaan ihan mitä tahansa. En tiedä miten muissa työpaikoissa lienee asian laita, mutta lasten parissa ja luovassa toiminnassa se oli yleistä.

Eräs pomon, joka oli päässyt paperihommiin sosiaalikeskukseen demarien avulla, kehoitti erästä ohjaajaa lähtemään pois Seikkiksestä että säilyisit terveenpänä. Tuo ohjaaja olikin yksin jäljellä vanhasta ohjaaja kaartista, muut olivat luovuttaneet. Oli menossa kulissien takainen taisto Katariinan toimintakeskuksen johtavasta ohjaajasta ja Seikkiksen seuraajasta.


Sitä paitsi hyväuskoisten hupakkojen käyttö välikappaleena riidoissa on edesvastuutonta. Steineristikin meni mukaan jonkun hulluksi leimaamisessa täysin ilman lääkärin määritystä. Manipulaatiolla on mahtava voima. Ei riittänyt että henkilöitä mustamaalattiin ja paneteltiin, piti vielä tehdä heidän lastensakin elämä sietämättömäksi, koska he tietenkin oliva ihan yhtä hulluja kuin äitinsäkin.
Sitäpaitsi puhuttiin että lapset muka pelkäsivät kyseistä ohjaajaa, koska tämä oli muka jossakin Mynämäellä pahoinpidellyt lapsensa ja muuta keksittyä. Ohjaaja oli asunut Mynämäellä pienen aikaa ja juurin silloin siellä tapahtui jonkin lapsen pahoinpitely. Lapsi jäi vammaiseksi. Toinen kaksosista. Nyt alettiin täysin perusteettomasti levittää juttua että se olikin tuo ohjaaja. Vahinko vain, että lapset olivat terveitä ja hullu akka oli jokseenkin tavallinen. Tämä tapahtui 1986-1996 välillä. En usko että työkulttuuri on tästä muuttunut.


Kyseinen ohjaaja ei ole ollut hullu. Hulluksi sanomisesta saa sakkoja, mikäli se todetaan aiheettomaksi.

Kiitos että olitte ystävällinen minulle sanoi vammainen koululainen tarjoilijalle...

Miten ihmeessä joltakin henkilöltä evätään pääsy lasten puistoon. Hänellä oli mukanaan vammaisia koululaisia. Miten sinä uskallat tulla tänne? Pomo ei pidä sinun käymisistäsi täällä. Uskallanpa hyvinkin! Sanoin ja latasin katseeni kohti.Tämä tapahtui 1990-luvulla. En lähtenyt minnekään, olimmehan tulleet seikkailemaan. Samaisessa puistossa ensi alkuun oli kaksi poliittisesti valittua ohjaajaa, mutta he riitelivät keskenään niin ankarasti ettei koko hommasta tullut mitään. Nyt toinen oli väistynyt ja tämä kokoomuksen valittu kukkoili kuin paraskin luovapieru. Hän puhui pahaa meistä vammaisten koulun johtajalle. Kaikilla meillä on nakertajamme.

2000-luvulla samaisessa kaupungissa samainen henkilö meni erääseen taidelaitoksen kahvilaan autistisen oppilaansa kanssa. Oltiin juuri liitytty Euroopan Unioniin ja yritettiin olla niin eurooppalaisia että. Täällä tarjoillaan pöytiin. Olemme eurooppalainen kahvila ja toivomme asiakkailta myös tasoa.Katsoin tarjoilijaa silmiin ja sanoin: me olemme vammaisten koulusta ja opetamme oppilaillemme eurooppalaisia tapoja.

Tarjoilija katsoi tiskille kuin apua hakien. Sanoin oppilaalleni että Haluatko että olemme näin hienossa paikassa? Kyllä sanoi oppilas ja sitten tilattiin jäätelöä sörsselillä. Pois lähtiessämme oppilas sanoi tarjoilijalle: Kiitos että olitte ystävällinen minulle.

Nykyään tuota kahvilaa hoitaa ystävällinen maahanmuuttaja. Todella sivistynyt henkilö.

Tänään oli kaunista ja lämmintä.

Kansallinen audiovisuaalinen arkisto aloittaa komeasti

Varma syksyn merkki on että Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ( entinen Elokuva-arkisto) elokuva esitykset alkavat 29.9. Alkavat komeasti Godardin Hullu Pierrot, Kubrickin Hohto, Andrei Tarkovskin Andrei Rublev...Esitykset ovat Logomossa maanantaisin.

Tänä syksynä olen taas suuntautunut Venäjään, kirjallisuuden ja elokuvien kautta. Näinä aikoina negatiiviset asiat ovat mediassa valttia. Erityisesti silloin kun Venäjästä puhutaan ja kirjoitetaan. Minusta asialinja olisi hyvä, mutta tunteenomainen suhtautuminen näyttää olevan helposti tarjolla.

Prahan kevään jälkeisestä talvesta kertova Palava pensas trilogia alkaa Teemalla. Ukraina ei ole Praha. Ukraina on outo paikka josta ei tiedä mitä siellä todella tapahtuu. Minä en ainakaan tiedä.

Älkää lohdutelko itseänne ajan väärämielisyydellä. Sen moraalinen väärämielisyys ei vielä tee meistä oikeassaolijoita, eikä sen epäinhimillisyys riitä tekemään sen kanssa eri mieltä olevasta jo sillään ihmistä.

B.Pasternak V.Salamoville
9. heinäkuuta 1952

Ronkeli karhu ja muita outoja asioita

Pohjois-Karjalassa satoi räntää ja myrskysi. Veljeni kesäpaikan omenapuuhun kiipesi karhu hakemaan hyviä omenoita. Maassa oli pudonneita omppuja, mutta karhu halusi kauniita ja ehjiä ja katkaisi samalla yhden oksan. Puun kyljissä on kuulemma syvät naarmut karhun kynsien tekemät. Karhulla lienee kiire kerätä talviravintoa sillä kohta alkaa horros.

Äitini 89v. oli käynyt puolukassa ja sanoi menevänsä karjalaisen ruoan pitokokiksi hautajaisiin kun oli pyydetty ja muutenkin. Joillakin riittää virtaa ja jalat ja pää toimivat hyvin.

Olen ajatellut olevani sekoitus isän puoleisen suvun lievää melankoolisuutta ja äitini iloista sosiaalisuutta. Olisiko parempi olla jompaa kumpaa? Tätä mietin joskus. Olisi siunaantunut tuota isän äidin suvun naisten topakkuutta, sille olisi käyttöä. Ei kaikkea voi saada.

Turussa paistaa syysaurinko. Tuuli on reipasta virettä. Olen tohkeissani sillä löysin kirjastosta Ulitskajan Vihreän teltan alla teoksen. Löysin kyllä Juha Ruusuvuoren Koston enkelinkin.

Lukuhetkiä luvassa.

...rauhaa peltojen kasvu ja tuotanto tehtaiden...

Lapset ja aikuset maalasivat kävelykadulla vanhoille lakanoille. Oli Turku-päivä ja pääsi ilmaiseksi kaupungin yleisiin rakennuksiin. Turunlinnassa oli viikinkiajan rahoja, jotka geologi opiskelija oli löytänyt Aurajokilaaksosta. Sitten oli ilmastonmuutoksen vastainen mielenosoitus. Luulen että nuo lakanamaalaukset liittyvät maailman rauhaan ja ilmastoon.

Kävelylläni erään puutaloalueen kaduilla törmäsin erikoisimpaan myytävään asuntoon mitä olen nähnyt. Oli hellahuone, hellahuoneissa yleensä on vesijohto ja viemäri, tässä ei ollut.

Vintissä oli korkea ja valoisa huone, päädyssä oli hämmästyttävän korkea ikkuna. Ei tarvitse kattoikkunoita, jotka ikävä kyllä ovat ongelmallisia käytössä. Vuotavia ja hnkalia. Portaat puuttuivat, tai portaiden virkaa toimittivat alumiinitikkaat, jotka vaappuivat kahden kapean lankun päällä. En uskaltanut kiivetä, pelkäsin taittavani jalkani tai loukkaavani itseni muuten. Heillä ei varmaankaan olisi ollut vakuutusta tapaturman varalle. Huoneessa ei ollut vesijohtoa eikä viemäriä, joten ei myskään vessaa. Asunto tämä huoneisto ei ollut. Korkeintaan osa toisesta huoneistosta.

Tivasin miksi huoneessa ei ollut vessaa? Viimeisin ulkohuussi kaupungin alueella hävitettiin 1980 luvulla. Välittäjä oli huulipyöreänä. Sanoi sitten että naapuri oli käyttänyt huonetta makuuhuoneena kun lapset olivat vielä kotona. Siitä huolimatta asunnossa ollut hellakakluuni kertoi aivan muuta. Ehkä tapetin alla oli salaovi. Hinta oli noin 100.000. Oikea hinta lienee noin 25.000. Onkohan edes rakennuslupaa?

Kadulla tapasin nuoren naisen joka nauroi ja sanoi yrittäneensä mennä vastapäisen talon esittelyyn. Pihalla oli esittely viitta. Kukaan ei kuitenkaan tullut avaamaan ovea. Ilmeisesti valikovat asiakkaansa.

Tänään on unettava aamu. Sataa.

Hän katsoi minua kuin pilaantumassa olevaa lihaa...

... nousin tuolilta ylös ja vedin vaivihkaa hamettani alemmas. Professori katsoi minua kuin pilaantumassa olevaa lihaa, ojensi työni takaisin. Hänen naamallaan oli hyväntahtoinen virne, aivan kuin natseilla jotka olivat lähettäneet ammuttavaksi henkilöitä toisen maailmansodan aikaan. Kun käännyin lähteäkseni, huomasin peilistä hänen ilmeensä kun hän tuijotti takapuoltani. Tiesin, että muistaisin tuon ilmeen lopun elämäni.

Kaikkiin paikkoihin kuten yliopistoon harhauduin hyvässä uskossa. Olisinpa mennyt amikseen, olisin nyt entisöijä ja elämäni ja itsekunnioitukseni olisi tallella.
Kaiken takana oli se juoppo filosofi. Hän oli pahimman luokan sovinisti ja juoruilija.

Muistin hyvin Marun pellavahameen. Yliopistoon ei pitäisi kenenkään nelikymppisen naisen mennä opiskelemaan. He ovat kaikkien hampaissa. Kateellisia akkoja riittää, leimat läiskivät, ja miesten mielestä olet pelkkä luuska joka on eksynyt väärään paikkaan. Mikäli olet lihava tai edes normaalipainoinen olet tuhoon tuomittu. Tieteen objektiivisuus ei ylety henkilätasolle. Hakisivat oppilaansa mallikouluista ja missikisoista.

Tämä oli tietysti poikkuksellista. Ei yliopistoissamme moista tapahdu. Miksi minä nyt tämän muistin. Yliopistomaaima on julma, seurakuntien yhteisöt ovat julmia ja ihminen itsessään on julma itselleen kun ei pysty unohtamaan toisten julmuuksia.

Joillekin asunnonvälittäjille olisi opetettava sellainen asia että kaikki asunnonostajat ovat potentiaalisia ostajia. Ketään ei saisi kohdella alentuvasti, vaikka hän ehkä näyttäisi välittäjän silmissä pilaantuneelta lihalta. Maru maksoi aina käteisellä ostamansa. Siihen ei monikaan tuoreliha pystyisi. Kapitalismin rengeillä pitää olla palvelualttiutta.

Paljaimmillaan rakkaus on rivi neulanpistoja...

Tautinen sää, suorastaan keuhkotautinen. Lämmintä, nihkeän viluista ja sitten tuskaannuttavan hikistä. Minulla on uusi ja hieno vanhanajan partiolaisreppu. Monta taskua ja iso tavaratila. Testasin sen Lidln käynnillä. Paljon kyllä mahtuu. Kotiin kävellessä muistui mieleen muikkukontti jonka ukki laittoi selkääni kun olin 8v. Se oli niin painava että kaatua tai kompastua ei saanut. Samaa ryhdikästä kävelyä uuden reppuni kanssa.

Kirjailija Andrei Makine saapuu Turun kirjamessuille. Olen lukenut kaikki hänen kirjansa. Ensi tiistaina 23.9. klo.18.00 Turku-Pietari Seurassa Jukka Mallinen kertoo tapaamisestaan Makisen kanssa. Uudenmaankatu 1. siellä ylimmässä kerroksessa, entisessä maaherran virka-asunnossa.

Olen vaikuttunut Riikka Pelon kirjasta Jokapäiväinen elämämme. Harvemmin enää olen virittynyt kirjaan niin kuin tähän.

Otsikko on Marina Stvetajevan runosta Lopun runoelma 1934
(suom. Kaisa Ijäs)

Näin kirjamessujen alla on hyvä muistaa erään poliitikon lausuma: Viisaus ei tule vanhoista kirjoista. Olen kyllä toista mieltä, mutta minähän en poliitikko olekaan.
Haluan kirjastojen ja lukutaidonkin säilyvän.

Huoneessa soi venäläinen basso...

Upseeri ja herrasmies (76), puu-ukko toi emännälle auringonkukkia. Kainuussa naisia kutsutaan emänniksi. Emme ole aikaisemmin saaneet noin kuivia puita. Yleensä puukauppias myy muutaman ilmakuutionkin kaupanpäällisiksi, mutta nyt oli kaikki oikein.

Näin lämpimänä syksynä, toivon sen jatkuvan, ei lämmityksestä tarvitse huolehtia. Sauna lämpiää puilla ja olen ehdottomasti puulämmitteisen saunan kannalla. Lämmittäminen on rituaali. Tulen tekeminen on magiaa.

Yksi henkilö oli pannut puutalo-osakkeensa myyntiin, ainoana motiivina testata miten asunnon arvo nousee. Hänellä ei ole aikomustakaan myydä. Haljua! Elämme aikaa jossa on jotakin hyvin outoa. Nuorison tukityöllistäminen on orjatyötä nuorille ilman palkkaa. Maksaako valtio työnantajille nuorille tarkoitetut palkkarahat. Fantastistako.

Huoneessa soi venäläinen basso. Tunnelma on tuttu ja Riikka Pelon kirjaa Jokapäiväinen elämämme lukiessa tunnelma täydellistyy. Olen täydellisesti virittäytynyt tunnelmaan.

Taiteen sisäistäminen on henkilökohtainen kokemus.

Miksiköhän nykyään tuntuu kuvan katseleminen luonnollisemmalta kuin tekstin lukeminen. Kuvia tulvii joka puolelta, ja joskus tuntuu että kuvia ei välttämättä enää näe, ne jäävät alitajuntaan elämään omaa elämäänsä.

Piispa Arseni ripustaa Kristillistä taidetta Valamon näyttelytilassa. Maalaukset ovat Kultakaudelta. Näyttelyn avajaiset lienevät huomenna. Näyttelyn nimenä on Mestarin jälki

Olen häikäistynyt väläyksen omaisesti vilahtavista maalauksista ja luonnoksista. Arseni selittää että Kristillisessä taiteessa on jokin syvempi merkitys tekijälle hänen maalatessaan. Siis suhde aiheeseen on sisäinen näkemys.

Kauneus ei ole koskaan katsojan silmässä, varsinkaan silloin kun taiteesta on kyse. Kauneus on jotakin muuta kuin silmäily ja viihtyminen. Parhaimmillaan se pelastaa maailman. Kauneus ja taiteen ymmärtäminen tapahtuvat aivoissa; silmä näkee, aivot ja alitajunta takevät loput. Taidetta ei pidä ymmärtää, se pitää sisäistää kuten hyvä teksti sisäistetään. Taiteen sisäistäminen on henkilökohtainen tapahtuma.

Valamo on kaukana, ja tuskin olen menossa sinne varta vasten. Toivon että näyttely saa katsojat liikkeelle.

Syksyn kuulaus on jo täällä

Uunista otettu omenapiirakka tuoksuu kutkuttavasti. Alkaa olla viimeiset omenat tänä syksynä tontillamme.

Lämmitin saunaa ja näin miten häiriintyneen näköinen henkilö liikkuin kadullamme ja kurkki pihoihin ja etsi jotakin. Menin äkkiä lukitsemaan alustan oven. Henkilö säntäili edestakaisin, puhui itsekseen ja katosi tämän tästä sinisen talon taakse. Kyyläsin salaa kunnolla henkilön liikkeitä.

Kävimme saunassa ja äkkiä huomasin henkilön seisovan paikallaan tiellä. Hän seisoi monta minuuttia. Sitten hän katosi aivan kuin ilmaan haihtuen.

Naapurin asuntoa on tarkkailtu. Siellä kuulemma asutaan harvoin. Ei kuitenkaan kannata mennä rosvoretkelle sillä silloin saattaa yllättyä pahasti.

Kauhusgenre jatkui Teeman kauhuna. Salme Raatma vainaa aikoinaan sanoi että hän on nähnyt elämässään kauhua tarpeeksi sodan aikaisessa Saksassa ja Virossa. Hänen ei tarvitse osallistua kauhukirjailijoiden seminaariin. Boris Hurtta oli ehdottanut että Lounais-Suomen kirjailijat järjestäisivät kauhukirja-seminaarin. Todellinen elämän kauhu on paljon kauhumpaa kuin fiktiivinen kauhu. Sitä paitsi kauhulla ja kauhulla on eroa taiteellisessa mielessä. Eilisillan kauhu oli kesyä ja viimeisimmässä oli Ennio Morriconen musiikki.

Katselin yhteen aikaan saksalaisia yksioikoisia dekkereita ja rupesin näkemään yksioikoisia unia. Täytyy pitää taukoa näissä.

Kaipaan Ranskalainen kylä sarjaa. Ranskalaiset osaavat tehdä hienija sarjoja ja elokuvia.

Valo katoaa salakavalasti ja aamulla herääminen on vaikeampaa kuin vielä muutama viikko sitten. Syksyn kuulaus on jo täällä.

Ekumeeninen pläjäys Turussa

Ortodoksisessa kirkossa oli panihida Antti ja Pirkko Lehtisen muistolle. Paikalla oli tasan kolme ortodoksia. Muut olivat luterilaisia ja katolisia ja ehkä muita uskovaisia. Kanttoria ei ollut, joten pastori Heikki Huttunen toimi vähän molemmissa tehtävissä.
Antti ja Pirkko Lehtinen tekivät merkittäviä hyviä tekoja ekumeeniassa ja muutenkin. Arkkipiispa Paavali oli Turussa käydessään aina heidän vieraanaan ja asui heillä.

Tämä kuva on seurakuntasalilta, jossa ekumeeniset ruokailivat.

Ikoni on seinällä. Ikonin pitää olla seinällä. Tässä ikonissa yhdistyy kaksi ikonia.

Hyvin sivistynyt ja lukenut(minun mittapuuni mukaan) henkilö syö omassa seurassaan.

Ei meitä paljon ollut. Minä poistuin joukoista hyvän sään aikana. Aurinko paistaa edelleenkin ja jotenkin tuli kummallinen olo, että tieto ei ole kulkenut, tai halua ei ollut (ortodookseilla) osallitua.

Syyskuun aurinko lämmitti vielä, mutta varjossa oli jo kuoleman tuntu

Turun kauppatorilla oli tänään ilmaista lounasta kaikille. Ruokaa ei pidä heittää roskiin ellei ole ihan pakko. Itse annan ylimääräiset ruoat tarvitseville. Minulla on verkosto. Seurakunnassakin annoin ylijääneet ruoat köyhille. En tosin kysynyt lupaa keneltäkään, sillä toimin omakustannushintaan. Myöhemmin kuulin että sekin oli väärin. Mitä väärää siinä nyt oli: itse maksoin omasta pussistani tarpeet ja kirkkokahvirahat piti tosittaa jonnekin. Annoin ylimääräiset ruoat köyhille ilman korvausta. Mitä järkeä siinä oli? Itse en saanut rahaa, vaikka huhuttiinkin. Niitä annettuja ruokia ei kukaan kieltäytynyt vastaanottamasta, kaikki jotenkin kelpasi. Eikä niitä ollut paljon, joskus ei ollenkaan. Minusta se oli kristillistä, Olen ymmärtänyt että rahan kerääminen seurakunnalle koetaan nykyään hyvin kristilliseksi. Kuulostaa ihan Calvinismilta.

Tämä maalaus on lähellä hovikampaajaani tai sen toisen kampaamon jälkeen oleva. En mainosta. Sain pussillisen hengettömiä että nutturat ja letit pysyvät ruodussa. Minulla on pitkät hiukset ja ainakin neljää sävyä omasta takaa.

Laivat ja junat saavat minut kaihoisaksi. Tämä teräslaiva on erään Portsalaisen takorautaportin keskiössä. Aurinko paistoi ja syyskuun aurinko lämmitti vielä, mutta varjossa oli jo kuoleman tuntua. Bussipysäkillä nainen sanoi että on otettava tyroksi taas mukaan mikäli aikoo istua metalliselle penkille.

Kasvit alkavat kuivua, sillä maa ei enää ravitse; tämän tiesivät maanviljelijät ennen tehomaataloutta. Tiede ei todellakaan osaa kaikkea selittää.

Hieno idea väärässä paikassa: ekohenkinen kahvila ortodoksisen kirkon pihaan

Tänään on 10.9. Ei mitään merkityksellistä. Alakuloinen maisema sumussa. Ovatko kaikki linnut menneet jo etelään. Kamalin syyslaulu minkä tiedän on Lehti puusta variseepi päivä yötä pakenee...Kaikki kunnon tädit rientävät sankoin joukoin opiskelemaan latinaa, hepreaa, arabiaa ja muita maailmankieliä.

Olen aina kärsinyt koulukammosta. Se kumpuaa syvältä. Mksi koulussa pitää olla paikallaan ja hiljaa? Juontaa juurensa kirkon valtaisasta asemasta kasvatus ja opetussaralla hamasta aamuhämärästä. Olisin mielelläni oppinut asioita koulussa, mutta miksi pitää sotkea sosiaalisia taitoja joka paikkaan. Opettajat olivat poliittisia (lue oikeistolaisia) ja kastijakoisia. Mitä tekemistä tällä on oppimisen kanssa. Minä pelkäsin kaikkea mahdollista ja kaikki aika meni varuillaan oloon; tieto meni harakoille.

Kirkonmenoista puheen ollen: lapsuudessani piti sunnuntaisin istua kirkonmenojen aikaan hiljaa tuolilla ja kuunnella käsittämättömiä pappien pakinoita ja epävireistä veisuuta. Kerran menin keinumaan kirkonmenojen aikaan ja putosin keinusta ja kämmen halkesi ja verta valui. Aikuiset sanoivat että: niin siinä käy kun menee kirkonmenojen aikaan laikkimään. Ajattelin että Jumala on kelju, päätin pitää vihaa ja jättää iltarukoukset pitämättä.

Kristillisenliiton mielestä kristityt pakolaiset sopisivat Suomeen parhaiten. Jo on aikoihin eletty sillä kaikki tuntemani kristilliset yhteisöt riitelevät keskenään. Eiköhän muut kriteerit pakolaisten vastaanottamisessa ole painavampia.

Turussa ortodoksit ovat laihoja ja kauniita. Se on hyvää ja tavoiteltavaa. Seurakuntaemäntä osaa keittää soppaa niin että vain yksi herne jää ylitse. Sen hän antaa taivaan linnulla. Kirkkokuvaajamestari ottaa kuvan hänestä ja herneestä ja lähettää Leolle. Vain yksi seurakuntalainen on sitä mieltä että se ei ole oikea herne. muut ajattelevat oikein. Se on hyvä, ei tule ongelmaa ylijäämistä ja niiden järkevästä jakamisesta köyhille. Turun ortodoksit eivät ole köyhiä. He ovat selvästi parempia ihmisiä ja ostavat ruokansa parhaasta myymälästä.

Muistan aikoinaan ehdottaneeni ekohenkistä kahvilaa kirkon pihamaalle. Se oli kyllä tuntemattoman ihmisen ehdotus kokoomuksen vanhoilliselle siivelle. Erivärisiä tuoleja, jotka on löydetty kirppareilta ja kodeista. Vaatimatonta, kaunista ja edullista.

Hieno idea mutta paikka oli väärä.

Naisen väki on voima, vaikka ajat ovatkin epävarmat

Miten joku voi olla pohjaanpalanut sihteerikkö ja kahvinkeitin perse. Nainen oli ollut naimisissa monta vuotta ennen kuin tuli raskaaksi ja sihteeri hän ei ole ollut koskaan. Naiskirjailijat ovat ilkeitä olioita, sanoi Nanneli ja katseli savista joen pintaa. Ovat haukkana kyttäämässä muiden elämää. Eivät mieskirjailijat ole sen parempia, heitä kiinnostaa toisten seksi ja varsinkin seksittömyys. Turussa ei ole yhtään todella tasokasta kirjailijaa; puolivillaisia apurahan kyttääjiä riittää. Jos joku pääsee tasokkaiden ryhmään, niin hänet savustetaan pelkkää ilkeyttä ja kateutta pois Turusta. Tähän kaupunkiin ei mahdu kahta paavia. Valtalehden entinen päätöimittaja esiintyi runon tuntijana, vaikka oli demari. Hän on paavin kaveri. Kumpikaan eivät ymmärrä runoista pätkääkään. Yksi marginaali runoilijatar kysyy neuvoa runoihinsa paavilta ja runonsa ovat huonoja.

Nannuli osoitti joen toisella puolen olevaa taloa. Katsos tuota taloa. Siellä asuu nainen joka osaa käyttää aarrettaan. Mitä komeampi talo, sen parempi aarre jalkojen välissä. Vitulla niitä taloja saadaan, ei hyveellisyydellä. Tämä vittu määrää pitkälti millainen asumistasosi on. Miehet ovat siltä osin aaseja.

Ei kai naiset enää tarvitse seksiä saadakseen asunnon? Epäilin minä. Heillähän on omat rahat ja rakastajat. Ja naisilla on myös omat vaatimukset asuntonsa suhteen. Itse olen aina asunut vaatimattomassa, mutta viihtyisässä puutalossa. Tietyn tyypiset naiset ovat asia erikseen ja se lähentelee prostituutiota.

Olet naivi ja typerys. Tiuskaisi Nannuli. Muistatko sen blondin joka sekoili Littera Balticassa muinoin, silloin kun se oli vielä paavin salaseura. Siinä vasta luuvittu porilainen, yritti naruttaa yhtä ukkomiestä ja narrata työpaikan ja asunnon merinäköalalla. Ei tullut mitään, ehkä vittu ei ollut tarpeeksi tekninen vempain. Huonosti meni silläkin hevosenpuolikkaalla.

Muistin tapauksen. Miehen sukulaiset eivät pitäneet vaimosta ja melkein järjestivät jo juhlia tämän seläntakana, että blondi oli niin hyvä. Vaimo pisti välit poikki miehensä sukulaisiin ja päätti näyttää närhen munat. Naiskirjailijat hykertelivät ja ryssittelivät ja saivat lopulta nolot fiilikset. Eivät kaikki naiskirjailijat ole pahansuopaisia, jotkut vaan ovat hieman onnettomia ja katkeria.

Mitä taas vitun kaikkivoipaisuuteen ja mahtiin tulee, se lienee vahvasti yliarvostettu suuremmassa mittakaavassa. Maailma on ajautunut sellaiseen pisteeseen että ei voi olla varma mistään.

Auttaako kirkko "Reppumatkustajaa?"

Turun Retkeilymaja rakennettiin 1938. Se on ollut erittäin suosittu yöpymispaikka "reppumatkailijoiden" kesken. Nämä matkailijat käyttävät yleisiä kulkuneuvoja tai kävelevät, eivät siis tarvitse parkkopaikkoja.

Viime viikonloppuna Turun kaupungin virkamiehet sulkivat vaivihkaa edullisen retkeilymajan.

Tiettävästi asia ei ole käynyt kaupungin päättävissä elimissä ja siten sulkeminen on laiton tai vähintäänkin arveluttava. Toivottavasti jotkut tahot tutkivat ja valittavat asiasta.
Minusta tuntuu ettei tämä kaupunki halua "reppumatkailijoita" tähän tautiseen kaupunkiin.

Saako leiriytyä kirkkojen puistoihin kun retkeilymajaan ei enää pääse ja rahat eivät riitä hotelleihin? Luterilaisiin kaiketikin voi, mutta Ortodoksisen kirkon puistosta tulee taatusti äkkilähtö. Siellä ei "Reppumatkailijoita" siedetä, vaikka olisivat kuinka fiksuja hyvänsä.

Aikaa jossa elää, ei näe objektiivisesti

Tulitauko. Tykistökeskitystä jossakin. Niillä joilla on korvat kuulkoot. Ajassa jossa elää juuri nyt, ei ole mahdollista nähdä objektiivisesti. Vuosien päästä tulevat historioitsijat ja kertovat mitä tapahtui todella. Toivottavasti kerrotaan myös naisista, lapsista ja muista siviileistä jotka yrittävät selviytyä sodan keskellä.

Suomessa jatkosodan alettua Mannerheim kutsui kaikkia sotilaita Pyhään sotaan. Mitä pyhää oli jatkosodassa ja yleensäkin sodassa? Miksi saatana on aina toisella puolella katsoi mistä vinkkelistä hyvänsä. Siitä voisi tehdä johtopäätöksen että kaikkien sodat ovat saatanasta. Pyhää sotaa ei ole.

Rauha olkoon Teille kaikille
resitoi pappi radiossa. Rauhaa yleensä maailmaan ja kirkkokuntamme sisälle. Jokainen voi rukoilla itsenäisesti rauhaa Ukrainaan, ja muihin kriisipesäkkeisiin maailmassa. Voi myös rukoilla Ambrosiuksen ja Tampereen vt. kirkkoherran puolesta, nämä eivät ole vastakkaisia asioita rukouksille.

Yöllä oli sumua. Ei niin paljon kuin edellisenä yönä. Aaamu valkeni aurinkoisena ja rauha oli maassa.

Turussa on se hyvä puoli että täällä voi kadota kaupunkierakoksi. Jos haluaa, niin yksinäisyys on helppovalinta, silloin kun sen tekee vapaaehtoisesti.

Luovuus ei katoa kaupungista, vaikka myytti Luovata Toiminnasta onkin instituoitu jonnekin Seikkikseen. Jossa fiilistellään ja saadaan suhteellisen helposti rahaa Tekemättä mitään

.( erään entisen ohjaajan repliikki, kun hän pääsi Seikkikseen töihin joskus 1986
ja sanoi että sinulle ei ole mitään asiaan sinne koska Lenttu ja (Hän, joka kävi virastossa mustamaalaamassa minua. Ja Tuuli ja Eeva ja Eira ja Ulla-Kaija vaipuivat transsiin hänen edessään, sillä hän oli niin hyvä.) ovat päättäneet.)
Kokoomus ja demarit ovat vahva voima tässä kaupungissa. Rakennuksia kaatuu ja puretaan, mutta tietyt henkilöt levittävät takamustaan ikuisesti ikuisilla tuoleillaan. Jos Luova Toiminta loppuu niin surumarssina voisi soittaa Leenan keksimää melukonetta. Voin tulla henkilökohtaisesti paikalle rämisemään.

Turun kauneusmurhat ja vandaalin kosketus kaupunkikuvassa I

Olen jo jonkin aikaa ihmetellyt että mitä kuuluu Kaskenkatu 15:n? Muistatte varmaan Turunmaan Sairaalan ja kaavamuutoksen. Sairaalan säätiön piti laajentaa palvelujaan ja purkaa yksi jugend talo ja vanha empiretalo. Eilen sattumoisin näin ajankohtaisohjeman josta tuli sellainen olo että koko suunnitelman takana onkin jotain aivan muuta kuin oli kerrottu. Säätiö haluaakin ilmeisesti rakentaa asuinkerrostaloja vanhojen rakennusten tilalle ja myydä ne mahdollisimman pian ja hyvällä tuotolla.
Voi olla myös että SOTE-sopimus sotkee tätä rakennussuunnitelmaa.

Vanhat rakennukset ovat seisoneet nyt tyhjillään ja säiden armoilla jonkin aikaa. En usko että vuotavaa kattoa on korjattu säätiön toimesta, joten tämä " suojeltavien talojen hapatusohjelma" toimii taas Turussa. Olen käynyt monesti molemmissa vanhoissa taloissa ja ihastuin jugend talon kauniisiin sisätiloihin. Empiretalolla taas on omat ansionsa ja arvonsa. Minulla ei ole omia indressejä näissä asioissa. Ylipäätään en arvosta rahaa ja valtaa henkilökohtaisena ominaisuutena. Ajattelen hieman eri vinkkelistä kuin grynderit ja muutamat politiikot. Pahinta on että olen menettämässä uskoni oikeusvaltion toimivuuteen riippumattomana toimijana.

Kuvia ei ole koska olen toipilas enkä halua mennä järkyttymään. Arkistoissani on kyllä joitakin kuvia noista taloista silloin, kun siellä vielä asuttiin.

Herrakerhot neiteineen ja rouvineen kokoontuvat suljetuissa tiloissaan gryndereiden kanssa. Hyväveliverkosto toimii sulle mulle periaatteella. Onneksi on vastavoimia jotka ovat ammattitaitoisia ja joilla on eettinen ja moraalinen tunto tallella. Heillä on myös kauneudentajua, joka hyväveliverkostolle lienee tuntematon käsite.

Tässä kaupungissa kokoomus ja demarit päättävät yhdessä gryndereiden kanssa ja kaupunkikuva ei heidän toimistaan ainakaan peremmaksi muutu. Esimerkkinä Sininentalo jonka tilalla on nyt jo melkein valmis betonilaatikko.

Muistaako kukaan enää mikä on kultainen leikkaus